Tapio Rautavaara, ”Reissumies” ja keihäs

Karhumäen rautatieasema. Sen suunnitteli ja rakennutti Rufin Gabe 1916.
Asema on säilynyt alkuperäisessä asussaan tähän päivään asti (kuva Wikipedia, Karhumäki)

Karhumäki on pieni kaupunki Maaselän kannaksella Äänisen rannalla. Siellä on noin 15 500 asukasta. Se syntyi, kun vuosina 1914-16  alueen läpi vedettiin Muurmanskin rautatie. Tältä ajalta on peräisin ainutlaatuinen puinen rautatieasema. 

”Ihmiset älkää tappako toisianne”. Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka. Sinne on haudattu noin 7 000 Stalinin uhria. (kuva Eero Paavola)

Muita nähtävyyksiä ovat mm. Sergei Kirovin patsas ja jalustalle nostettu T-34-panssarivaunu. Molemmista on tullut otettua useampi kuva Venäjän matkoilla. Alueella on myös Stalinin vainojen (1936-38) uhrien hautapaikkoja.

Suomen armeija miehitti Maaselän kannasta 1941-44.  Asemasodan aikana erilainen harrastustoiminta oli vilkasta, kun yritettiin torjua pitkästymistä. Tunnetut viihdetaiteilijat vierailivat eri rintamalohkoilla ja mahdollisuuksien mukaan pidettiin erilaisia urheilukilpailuja. Maaselän ryhmän yleisurheilumestaruuskisat pidettiin 17.-18.7.1943. Keihäänheiton voitti alikersantti Tapio Rautavaara tuloksella 65,22 m. Tuolloinen maailmanennätys oli Yrjö Nikkasen 78,70 m vuodelta 1938.  Nikkasen maailmanennätys kesti vuoteen 1953, jolloin Franklin Held heitti 80,41 m. 

Karhumäen keskustassa sodan muistomerkkinä T-34/85 eli Pitkäputkinen Sotka (kuva Eero Paavola)

Rautavaaran voittoheitto Karhumäessä 17.7.1943. (kuva SA-kuva)

Tapio Rautavaara heitti elokuussa 1943 Karhumäellä harjoituskisoissa 80,97 m. Paikkaan, johon Rautavaaran keihäs kentällä putosi, iskettiin maan sisään metrinen puupaalu. En tiedä, onko paalu siellä vieläkin. Täytyy joskus yrittää tarkistaa asia. Tapsan heittämää tulosta ei kuitenkaan voitu merkitä viralliseksi maailmanennätykseksi, koska kisoja ei ollut merkitty kansalliseen kisakalenteriin. Armeijan ennätys se kuitenkin oli. Niinpä Suomen armeijan ennätys oli parempi kuin maailmanennätys vuoteen 1954, jolloin Bill Miller heitti 81,28 m. Rautavaara heitti virallisen ennätyksenä 75,47 m vuonna 1945.

Tapio Rautavaara voitti keihään Suomen mestaruudet vuosina 1944-45 ja 1947-49. Vuonna 1946 hän sai pronssia Oslon EM-kisoissa tuloksella 66,40 m. Keihäsuran kruunasi olympiavoitto Lontoossa vuonna 1948 tuloksella 69,77 m.

Keihäsuran jälkeen Tapsa innostui jousiammunnasta ja voitti Suomen mestaruuden vuonna 1955 sekä joukkuekisan maailmanmestaruuden Brysselissä vuonna 1958.

Koko kansan rakastama ”Reissumies” kuoli uimahallionnettomuuden seurauksena 1979.

Teksti Eero Paavola