”Duoda duoda, juuri ammaddimiehiä sodassa darvidaan”

Nikke Pärmi 1887-1957 (kuva, Wikipedia, ”Nikke Pärmi”)

Sanataituri

Otsikon sanat on lausunut legendaarinen jääkärieverstiluutnantti Nikke Pärmi. Tarinan mukaan Pärmin pataljoonaan tuli vankilasta taposta tuomittu mies. Pärmi totesi omalla tyylillään: "Duoda, duoda, jaa eddä daposda duomiddu. Sehän on erinomainen ansiolueddelo, juuri ammaddimiehiä sodassa darvidaan.” Pärmistä on lukemattomia kaskuja, koska hänellä oli omalaatuinen puhetyyli. "Duoda, duoda. Vänrikki,  dääldä dulee padaljoonani osia pakokauhussa, koita pidädelkkä heidä... Ja dulee däälä ehkä ryssiäkin... Koida pidädellä heidäkin!"

Hän käytti sivistyssanoja aivan tietoisen mielivaltaisesti esim. ”onanisti” ja ”optimisti” sopivat hyvin korvaamaan toisensa. Hän perusteli tätä seuraavasti: "Jos puhun memorandumista, mitä se merkitsee? Mutta kun puhun menstruaatiosta, niin nuoretkin upseerit höristävät korviaan kuullakseen, mitä päälliköllä on esitettävänään.” Tämä oli hyvä tehokeino ja siitä Pärmi muistetaan. Toisaalta hän oli myös erinomainen rintamakomentaja, joka piti kurissa epämääräisen miesaineksen ja teki siitä tehokkaan taisteluosaston.

Häjy

Nikke Pärmi  (alkup. Nikolai Pärmini) syntyi Alahärmässä v. 1887. Hänellä oli aivan selvästi häjyjen verta suonissaan, koska istui kahteen otteeseen Vaasan vankilassa. Ensin 10 päivän tuomio häiriköinnistä vuonna 1906 ja samana vuonna uusi kolmen vuoden tuomio miestaposta. Sitten kurssi oikeni ja hän kävi kiertokoulun, kansakoulun ja keskikoulun.

Pärmi lähti jääkäriksi Saksaan v. 1916. Hän osallistui taisteluihin Latviassa Jelgavan lähellä Misse-joella (nyk. Misa) ja Aa-joella (nyk. Liepupe) sekä Riianlahden rannalla. Nikke Pärmi tuli jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan helmikuussa 1918 ja osallistui Tampereen ja Viipurin taisteluihin. Sodan jälkeen hän jäi armeijan palvelukseen ja yleni kapteeniksi.

Nivalan konikapinan pääsyyllinen, Hilppa-tamma (kuva, Wikipedia, konikapina)

Ruuttusen Hilppa

Suuri pula-aika vuosina 1929-34 aiheutti levottomuuksia Suomessa: pakkohuutokaupat, työttömyys, Lapuanliike, muilutukset ja Mäntsälän kapina. Tämä oli tausta ns. Nivalan ”konikapinalle” vuonna 1932. Nivalan eläinlääkäri määräsi (juovuksissa?) Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamman lopetettavaksi näivetystaudin takia. Ruuttunen ei suostunut, joten poliisit vangitsivat Ruuttusen ja yrittivät viedä hänet junalla Ouluun vankilaan. Noin 200 hengen ”pulamiesten” joukko esti sen.

Oulusta tilannetta määrättiin rauhoittamaan Pärmin johtama, konekivääreillä ja tykeillä vahvistettu jalkaväkikomppania, joka saarsi pulamiehet Kuoppalan tilalle. Tilanne laukesi rauhallisesti. Myöhemmin kahdeksan pulamiestä tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Hilppa-tamma eli vielä pitkään kuolemantuomionsa julistamisen jälkeen. Pärmistä on tältä ajalta pari tarinaa. Nivalan asemalla pulamiesten vaimot ihmettelivät Pärmin tykkejä, että mitä niillä tehdään. Pärmi vastasi: "Duoda duoda, niillä ammudaan deidän miehed.”  Toisen kerran eräs pulamies astui Pärmin eteen ja käski ampumaan rintaansa. Pärmi totesi omaan tyyliinsä: "Me aloidamme ammunnan kun idse niin haluamme ja me ammumme mihin ruumiinkohdaan idse päädämme."

Nikke Pärmi erosi armeijan palveluksesta 1937 täytettyään 50 vuotta. Sotilasasioista hän ei kuitenkaan luopunut vaan meni mukaan suojeluskuntien toimintaan. Hän toimi Kuopion paikallispäällikkönä talvisotaan asti.

Tsopinan kylä Itä-Karjalassa 12.11.1941 (kuva, SA-arkisto)

”Pärmin Pirut”

Talvisodan ja välirauhan aikana Pärmi toimi Pohjolan suojeluskuntapiirin päällikkönä. Jatkosodan puhjettua Pärmi sai johdetavaksi pataljoonan, joka koostui rangaistusvangeista ja poliittisista vangeista. Lähtiessään sotaan Pärmi totesi: "Duoda duoda, hyväd herrad! Kun nyd lähden dälle arvoidukselliselle sodaredkelle, dulen sieldä dakaisin joko ruumiina tai eversdiluudnanddina." Pärmi tuli takaisin everstiluutnanttina.

 Pärmin pataljoonan kutsumanimeksi tulivat ”Musta Nuoli” ja ”Pärmin Pirut”. Jälkimmäisen nimen antoivat viholliset. Poliittiset vangit olivat epäluotettavia mutta kriminaalit tappelivat hyvin. Seitsemän poliittista karkasi jo rintamalle mentäessä Riihimäen asemalla, joukossa mm. tuleva sisäministeri Yrjö Leino. Ensimmäisen viikon aikana rintamalla karkasi 80 poliittista ja loput passitettiin vankilaan takaisin. Tilalle otettiin kriminaaleja. Näin alkoi Mustan Nuolen korpisota kohti Poventsaa. Pataljoona taisteli Ryhmä Oinosen ja neljännen divisioonan kärjessä aina Karhumäkeen ja Maaselän kannakselle asti. Koska pataljoona oli aina hyökkäyksen kärjessä, niin se kärsi suuria tappioita.  Pärmi totesi, että jos miehet loppuvat, niin hän soittaa Kakolaan ja käskee laittamaan kakkoskerroksen täydennykseksi. Kenraalille Pärmi teki ilmoituksen tappioista: "Herra kenraali. Duoda duoda ilmoidan. Kaaduneida sadakolme, niisdä arkuissa neljäkymmendäkuusi, pesussa kahdeksandoisda, lopud sulamassa.”

Tsopinan valtauksen alla Pärmi ”psyykkasi” miehiään: "Daisdelut jadkuvad ja jos uskoo valisdusupseereida, emme pysähdy ennen kuin Moskova kuuluu ländiseen Suomeen. Mudda ensin me odamme halduumme tärkeän Dsopinan dienhaaran."  Tsopina vallattiin ja hyökkäys jatkui Poventsaan Stalinin kanavalle. Poventsa vallattiin 6.12.1941. Hidastaakseen suomalaisia venäläiset räjäyttivät Stalinin kanavan sulut ja tulva-aalto pyyhkäisi kaupungin yli ja suomalaiset lopettivat hyökkäyksen. Pitemmälle ei aiottukaan hyökätä.

”Däi ei selviä elävänä läpi"

Poventsan valtauksen jälkeen Maaselän kannaksella alkoi asemasota. Asemat olivat molemmin puolin Stalinin kanavaa. Aktiivista sotilaallista toimintaa vältettiin ja molemmin puolin varottiin aiheuttamasta liikaa hälyä. Keväällä 1942 jotkut miehistä sairastuivat pilkkukuumeeseen. Pataljoona joutui karanteeniin, ja lääkäri epäili taudin tulleen täiden mukana venäläisten puolelta. ”Duoda duoda, pärkkele! Ensin meillä on piikkilankaesdeed, sidden miinakenddä ja sidden konepisdoolimiehed kuulovardiossa, se on sidden vasda helvedin iso valhe, eddä yksikään däi selviäisi sieldä elävänä läpi.”

Vuoden 1942 keväällä pataljoona hajotettiin, koska pelättiin epämääräisen aineksen aiheuttavan hankaluuksia. Samalla everstiluutnantiksi ylennetty Pärmi siirrettiin yli-ikäisenä kotirintamalle Kuopion suojeluskunnan päälliköksi. Tässä tehtävässä hän toimi sodan loppuun asti.

Stalinin kanava 8.12.1941 ja kesäkuussa 2012 (kuvat, SA-arkisto ja Eero Paavola)

"Hyväd herrad! Kuden näedde, en dullud dakaisin ruumiina." 

Sodan jälkeen Nikke Pärmi toimi isännöitsijänä Savo Oy:n palveluksessa Kuopiossa. Hän oli pidetty johtaja. Alaisten piti kuitenkin kutsua isännöitsijää everstiksi, niin asiat sujuivat hyvin ja ”eversti” oli tyytyväinen. Kaikesta huomaa, että Pärmi oli ylpeä sotilasarvostaan ja siihen oli syytäkin. Hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1947 ja kuoli Kuopiossa 1957. Everstiluutnantti Nikke Pärmi haudattiin syntymäpitäjänsä, Alahärmän kirkkomaahan.

 

Teksti Eero Paavola